Lihaa luiden ympärille!

Lihaa luiden ympärille! Seurattuani pari päivää Jussi Ahokkaan ja Juhana Siljanderin mielenkiintoista keskustelua twitterissä, innostuin piirtämään hommaa omasta perspektiivistäni auki. Liittyy mm. seuraavaan twitter-ketjuun:


Punaisella loppusaldojen muutokset.

T=0. Lähtötilanne, meillä on keskuspankki, pankki A, valtio ja yritys. Taseiden summa 200$. 


T= 1. Valtio liikkeellelaskee 100$ velkaa, yksityinen sektori lainottaa (pankki A ja yritys). Valtio saa 100$ pankkitalletuksia tililleen pankissa A. Taseiden summa 350$. 


T=2. Valtio kuluttaa 100$ yritykseltä tilattuun rakennusprojektiin. G: +100$ Taseiden summa 450$.


T=3. Keskuspankki aloittaa QE-ohjelman ja ostaa valtionvelkakirjat pankilta ja yritykseltä. Pankki saa 100$ reservejä ja yritys 50$ lisää talletuksia. Huomataan, että pankilta ostettaessa, kyseessä oli vain "asset swappi", mutta yritykseltä ostettaessa pankkitalletusten määrä myös kasvoi. Taseiden summa 600$.


T=4. Keskuspankki rahoittaa suoraan valtionvelan liikkeellelaskun. Valtio liikkeellelaskee 50$ arvoisen 10v velkakirjan, jonka KP ostaa. Valtion KP-tilile 50$ (voisi myös maksaa valtion tilille pankki A:ssa, mutta vähän vaihtelua!). Taseiden summa 700$. 


T=5. Valtio ostaa 50$ lisää rakennusprojektia yritykseltä. 50$ reservejä siirtyy pankki A:han ja 50$ talletuksia yrityksen talletustilille. G: +50$. Taseiden summa 800$.


T=6. Yritys maksaa laskut (työpanos) Reiskan tilille pankki B:ssä. Pankki A siirtää 150$ reservejä pankki B:hen ja pankki B lisää Reiskan tilisaldoon 150$. Taseiden summa 800$. 


Jospa näistä keskusteluun apuja!

Muokkaan tästä ehkä myöhemmin virallisen blogikirjoituksen, jos jaksan.


Comments

Popular posts from this blog

Why Central Bank balance sheet expansion during COVID19 is not pumping asset prices

Explaining "Not-QE"

Central Bank balance sheet and COVID19