Lihaa luiden ympärille!

Lihaa luiden ympärille! Seurattuani pari päivää Jussi Ahokkaan ja Juhana Siljanderin mielenkiintoista keskustelua twitterissä, innostuin piirtämään hommaa omasta perspektiivistäni auki. Liittyy mm. seuraavaan twitter-ketjuun:


Punaisella loppusaldojen muutokset.

T=0. Lähtötilanne, meillä on keskuspankki, pankki A, valtio ja yritys. Taseiden summa 200$. 


T= 1. Valtio liikkeellelaskee 100$ velkaa, yksityinen sektori lainottaa (pankki A ja yritys). Valtio saa 100$ pankkitalletuksia tililleen pankissa A. Taseiden summa 350$. 


T=2. Valtio kuluttaa 100$ yritykseltä tilattuun rakennusprojektiin. G: +100$ Taseiden summa 450$.


T=3. Keskuspankki aloittaa QE-ohjelman ja ostaa valtionvelkakirjat pankilta ja yritykseltä. Pankki saa 100$ reservejä ja yritys 50$ lisää talletuksia. Huomataan, että pankilta ostettaessa, kyseessä oli vain "asset swappi", mutta yritykseltä ostettaessa pankkitalletusten määrä myös kasvoi. Taseiden summa 600$.


T=4. Keskuspankki rahoittaa suoraan valtionvelan liikkeellelaskun. Valtio liikkeellelaskee 50$ arvoisen 10v velkakirjan, jonka KP ostaa. Valtion KP-tilile 50$ (voisi myös maksaa valtion tilille pankki A:ssa, mutta vähän vaihtelua!). Taseiden summa 700$. 


T=5. Valtio ostaa 50$ lisää rakennusprojektia yritykseltä. 50$ reservejä siirtyy pankki A:han ja 50$ talletuksia yrityksen talletustilille. G: +50$. Taseiden summa 800$.


T=6. Yritys maksaa laskut (työpanos) Reiskan tilille pankki B:ssä. Pankki A siirtää 150$ reservejä pankki B:hen ja pankki B lisää Reiskan tilisaldoon 150$. Taseiden summa 800$. 


Jospa näistä keskusteluun apuja!

Muokkaan tästä ehkä myöhemmin virallisen blogikirjoituksen, jos jaksan.


Comments

Popular posts from this blog

Explaining "Not-QE"

On Helicopter Money

Why Central Bank balance sheet expansion during COVID19 is not pumping asset prices